Kilpirauhanen

Kilpirauhanen ja ravitsemus: mitä ravintoaineita ravintolisissä esiintyy?

Kilpirauhanen on kaulan etuosassa sijaitseva umpieritysrauhanen. Se tuottaa kilpirauhashormoneja, joiden rakenteeseen kuuluu jodia. Tämän vuoksi kilpirauhaselle tarkoitettuihin vitamiineihin ja ravintolisiin liittyvät haut koskevat usein jodia, seleeniä, sinkkiä, aminohappoja ja hivenainevalmisteita.

Ravintolisät eivät ole lääkkeitä kilpirauhassairauksien hoitoon. Kilpirauhasen vajaatoiminta, liikatoiminta, autoimmuunisairaudet ja muut häiriöt vaativat diagnostiikkaa ja terveydenhuollon ammattilaisen seurantaa.

Mitä ainesosia kilpirauhaseen liittyvissä ravintolisissä yleensä etsitään?

Jodi ja kaliumjodidi

Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien normaaliin tuotantoon. Ravintolisissä sitä voidaan käyttää esimerkiksi kaliumjodidin muodossa. Jodin määrä ilmoitetaan tavallisesti mikrogrammoina, joten tuotteita vertaillessa kannattaa tarkistaa sekä ainesosan muoto että jodin määrä suositellussa päiväannoksessa.

Periaate ”mitä enemmän jodia, sitä parempi” ei pidä paikkaansa. Erityisen tärkeää on välttää suurten jodimäärien omatoimista käyttöä, jos henkilöllä on diagnosoitu kilpirauhassairaus tai käytössä on lääkitys.

Seleeni

Seleeni on hivenaine, joka edistää kilpirauhasen normaalia toimintaa. Ravintolisissä voidaan käyttää erilaisia seleenimuotoja ja määriä. Tuotteita vertaillessa kannattaa huomioida kaikista käytössä olevista ravintolisistä saatava seleenin kokonaismäärä päivässä.

Sinkki

Sinkkiä on saatavana sekä erillisenä ravintolisänä että osana moniaineisia valmisteita. Se on välttämätön hivenaine, joka osallistuu moniin elimistön toimintoihin. Jos sinkkiä on jo vitamiini- ja kivennäisainevalmisteessa, tämä kannattaa huomioida ennen erillisen sinkkivalmisteen lisäämistä.

L-tyrosiini

L-tyrosiini on aminohappo, joka toimii yhtenä lähtöaineena kilpirauhashormonien muodostumiseen liittyvissä biokemiallisissa prosesseissa. L-tyrosiinivalmisteita on tavallisesti saatavana kapseleina ja jauheina, ja aineen määrä ilmoitetaan yleensä milligrammoina annosta kohden.

Tyrosiinin osallistuminen tähän biokemialliseen reittiin ei tarkoita, että sen lisäkäyttö voisi itsenäisesti normalisoida kilpirauhasen toimintaa. Umpieritysjärjestelmän sairauksissa tällaisten ravintolisien käyttö kannattaa keskustella asiantuntijan kanssa.

Miten valita ravintolisiä ja vitamiineja kilpirauhaselle?

Ennen ostamista kannattaa aloittaa pakkauksen etupuolen lupausten sijasta koostumustaulukosta. Vertaa:

• aktiivisia ainesosia – esimerkiksi jodia, seleeniä, sinkkiä tai L-tyrosiinia;
• ainesosan muotoa – esimerkiksi kaliumjodidia jodin lähteenä;
• määrää annosta kohden – erityisesti jodin ja seleenin kohdalla;
• suositeltua päiväannosta;
• onko samoja ainesosia jo muissa käytössä olevissa ravintolisissä;
• valmistajan varoituksia ja käyttörajoituksia.

Jodi ruoassa ja ravintolisissä – mikä niiden ero on?

Jodia ei saada ainoastaan ravintolisistä. Ruokavalion jodilähteitä voivat olla merikala, merenelävät, maitotuotteet, kananmunat ja jodioitu suola. Todellinen jodinsaanti riippuu ruokavaliosta, käytetystä suolasta ja yksittäisistä elintarvikkeista.

Ravintolisä eroaa siinä, että se sisältää standardoidun määrän jodia annosta kohden. Tämä helpottaa määrän seuraamista, mutta tekee samalla ilmoitetun annoksen noudattamisesta erityisen tärkeää.

Voiko jodia käyttää kilpirauhaselle omatoimisesti?

Ei aina. Jodin puute ja kilpirauhassairaus eivät ole sama asia. Lisäjodia ei tarvita kaikissa tilanteissa, ja joissakin kilpirauhasen häiriöissä jodimäärän omatoiminen lisääminen ei välttämättä ole sopivaa.

Jos verikokeissa on poikkeavia arvoja, kilpirauhassairaus on jo diagnosoitu tai käytössä on kilpirauhashormonilääkitys, ravintolisien käyttö kannattaa keskustella lääkärin kanssa etukäteen.

Mitä kannattaa huomioida ennen ostamista?

Kilpirauhasen ravintolisät kannattaa valita tietyn ravintoaineen, sen muodon ja määrän perusteella. Ei ole suositeltavaa luottaa tuotteisiin, jotka lupaavat ”korjata kilpirauhasen”, ”normalisoida hormonit” tai korvata hoidon. Ravintolisät voivat olla osa ruokavaliota, mutta ne eivät korvaa tutkimuksia tai määrättyä lääkehoitoa.

Usein kysyttyä kilpirauhasesta ja ravintolisistä

Mitkä vitamiinit ja kivennäisaineet liittyvät kilpirauhasen normaaliin toimintaan?

Ravitsemuksen näkökulmasta erityisesti jodi ja seleeni ovat keskeisiä. Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien normaaliin tuotantoon, ja seleeni edistää kilpirauhasen normaalia toimintaa. Vitamiini- ja kivennäisainevalmisteissa voi olla myös sinkkiä ja muita ravintoaineita. Erillisen ravintolisän tarve riippuu ruokavaliosta ja yksilöllisestä tilanteesta.

Mitä kaliumjodidi on ja miten se eroaa jodista?

Kaliumjodidi on yhdiste, jota käytetään joissakin ravintolisissä jodin lähteenä. Pakkauksessa voidaan siksi ilmoittaa sekä ainesosan muoto että varsinainen jodimäärä. Tuotteita kannattaa vertailla päiväannoksen sisältämän jodin määrän perusteella.

Voiko jodia käyttää ilman verikokeita?

Pienen määrän jodia saa tavallisesti ruoasta, mutta väkevöityjen ravintolisien, erityisesti suurten määrien, omatoiminen aloittaminen ei aina ole tarkoituksenmukaista. Kilpirauhassairauksien, poikkeavien TSH-, T3- tai T4-arvojen tai lääkityksen yhteydessä jodin käyttö tulee keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Miten voi tietää, onko kilpirauhasessa ongelma?

Kilpirauhassairautta ei voi päätellä yhden oireen perusteella. Oireilla ja voinnin muutoksilla voi olla monia eri syitä. Jos kilpirauhasen toimintahäiriötä epäillään, oikea toimintatapa on hakeutua lääkäriin, joka voi tarvittaessa määrätä laboratorio- ja muita tutkimuksia, eikä yrittää ratkaista asiaa valitsemalla ravintolisää omatoimisesti.

Voivatko ravintolisät korvata kilpirauhaslääkityksen?

Eivät. Ravintolisiä ei ole tarkoitettu korvaamaan lääkehoitoa kilpirauhasen vajaatoiminnassa, liikatoiminnassa tai muissa diagnosoiduissa kilpirauhassairauksissa. Jos lääkäri on määrännyt lääkkeen, hoitoa ei pidä muuttaa tai lopettaa vitamiinien, kivennäisaineiden tai L-tyrosiinin käytön vuoksi ilman terveydenhuollon ammattilaisen ohjausta.